Hanna Kemppainen: Neuvottelupäivä 20.4.17 kokosi sairaalaopetuksen vastuuhenkilöt Kuopioon

Ajankohtaiset asiat puhuttivat

Ajankohtaiset asiat puhuttivat osallistujia

Sairaalaopetuksen neuvottelupäivän hotelli Puijonsarvessa, Kuopiossa, avasi Alavan koulun rehtori Jukka Rissanen. Mukana oli myös pari uutta kasvoa, joten esittäydyimme lyhyesti. Hienoa nähdä näin monen sairaalaopetusyksikön porukkaa paikalla! Harmillista kyllä, nämä ovat toistaiseksi viimeiset sairaalaopetuksen neuvottelupäivät, koska Itä-Suomen sairaalaopetuksen hankerahoitus päättyy. Mistä saataisiin jatkoa tälle tarpeelliselle foorumille? Tätä asiaa on tarkasteltu Itä-Suomen OSAAVA-hankkeessa. Jyrki Huusko jakoi sähköpostitse kyselyn sairaalaopetuksen nykytilasta ja kehittämisestä. Kysely toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. On nyt todella tärkeää, että kaikki sairaalaopetusyksiköt vastaavat kyselyyn, jotta saadaan dataa OSAAVA-hankkeen loppuraporttiin ja toimiva suunnitelma sairaalaopetuksen verkoston jatkosta. Vastauksia käytetään myös tieteellisen tekstin ja sairaalaopetuspedagogiikan käsitteiden määrittelyyn, tässä mukana Tanja Äärelä. Tanja lupasi ystävällisesti lähettää sairaalaopetusta koskevat tieteelliset artikkelit sairaalaopetusverkostolle.

Alkuun tarkasteltiin sairaalaopetuksen vuosikartoitusta 2016 Mika Saatsin esittelemänä. Vuoden 2016 tilastointipäivä oli 30.11. ja koontiin vastasivat kaikki 26 sairaalaopetusyksikköä. Koulupäivien kokonaismäärää ei saatu tänä vuonna selville, koska osasta yksiköitä ei tätä tietoa ole löydettävissä. Sairaalaopetuksen koulupäivän hinta, hinnan muodostuminen ja läpinäkyvyys herätti paljon pohdintaa ja kommentteja. Käytänteet vaihtelevat kunnittain paljon eikä hinnan muodostuminen ole selvää käytännöntyötä tekeville. Suurin osa sairaalaopetuksen opettajista on kelpoisia. Osasto-oppilaat jakautuvat melko tasaisesti tuen eri portaille ja noin 10 % on siirretty vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen. Tämä kertoo siitä, että osasto-oppilaissa on hyvin erilaisia oppilaita, niin yleisestä, tehostetusta kuin erityisestä tuestakin. Avo-oppilaista suurin osa on erityisen tuen piirissä ja noin neljäsosa siirretty vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen.

Vuonna 2016, kuten 2015, avo-oppilaiden osuus sairaalaopetuksen oppilaista oli suurempi kuin osastohoidossa olevien ja psykiatriselta osastolta tulevien oppilaiden osuus laskee varmaan tulevaisuudessakin. Keskustelua herätti myös se, miten haasteet eivät ole tarkkarajaisia vaan psykiatria, neurologia, oppimisen pulmat kulkevat päällekkäin. Tulisiko sairaalaopetuksen siis keskittyä kehittämään avo-oppilaspalveluitaan ja konsultointia sekä olla antamassa omaa osaamistaan kaupunkien käyttöön, jotta saadaan rakennettua mahdollisimman toimivia rakenteita oppilaiden omille paikkakunnille ja omiin kouluihin. Joissain sairaalaopetusyksiköissä näin jo toimitaankin. Konsultoinnin hyviä käytänteitä ja haasteita sekä hinnan muodostumista voi tarkastella lisää sairaalaopetus.net-sivun materiaaleista.

Mika kertoi myös VAATU-hankkeen terveisiä. Hankkeen loppuraportti on lähes valmis, mutta vielä työn alla. Tässä vaiheessa tärkeimpänä kehitysehdotuksena voisi nostaa esille alueellisten ohjaus- ja kehittämisverkostojen luomisen vaativaan erityiseen tukeen. Tämä koskisi yhtenäisiä malleja sekä koulutusta. Tästä lisää siis loppuraportissa!

Vuosikartoituksessa nousi esille oppilashuolto. Sairaalaopetuksyksiköistä 16 toimii yleisen oppilashuollon asiantuntijaryhmä, viidessä koulussa pedagogisen tuen ryhmä. Laki velvoittaa oppilashuollon olevan jokaisen oppilaan tavoitettavissa, miten tämä toteutetaan sairaalaopetuksessa?

Outi ja Mirkka

Outi ja Mirkka

Outi Koivula ja Mirka Manninen esittelivät oululaisen Tiernan koulun koulupsykologin ja kuraattorin toimintamalleja. Osastohoidossa olevien oppilaiden oppilashuolto toimii osaston hoitokontaktien varassa, psykologin ja kuraattorin resurssi kohdistuu siis avo-oppilaisiin. Tiernan koulussa on kehitetty uutta mallia, jossa psykologi ja kuraattori tulevat kaikille oppilaille tutuiksi ja kynnys heidän palveluihinsa madaltuisi. Tässä mallissa on suunniteltu mielen maisemaan keskittyvä muutaman viikon projekti, jota psykologi ja kuraattori vetävät. Yhtenä tavoitteena on myös tukea oppilaita toimimaan ryhmässä. Tämä toimintatapa on osa Tiernan koulun monialaista oppimiskokonaisuutta.

Reija

Reija

Reija Laine Tuusulasta kertoi oppilashuollon järjestämisestä Kalliomaan koulussa. Kalliomaan koulussa oli havahduttu siihen, että oppilashuollon resurssia oli melko vähän eikä se näkynyt oppilaille. He kokosivat yhteisöllisen oppilashuollon ryhmän, joka lähti kehittämään tapoja muodostaa sellainen koulu, jossa kaikilla on hyvä olla. Oppilashuoltoryhmä kehitti erilaisia malleja, puistopäivää, R-tunteja (ryhmäyttämistunteja), joissa myös kuraattori ja psykologi ovat mukana. Eri yhteistyötahoja tuodaan mukaan myös siksi, että oppilaat oppisivat toimimaan muiden aikuisten kanssa, eivät pelkästään oman opettajan ja ohjaajan. Oppilashuollon uudet mallit vaativat kokeilua ja kehittämistä, opettelua myös aikuisilta. Keskustelua ja käytänteiden jakamista oppilashuollon järjestämisestä kannattaa jatkaa.

Maija Joupperi Jyväskylästä Kukkulan koulusta avasi meille ikkunaa sairaalaopetuksen hinnoittelun perusteista, jota Jyväskylässä on kartoitettu ja avattu. Tärkeänä syynä tähän selvitykseen on ollut kysymys siitä, millaista ammattitaitoa sairaalaopetuksessa tarvitaan ja mistä se saadaan. Miten rahoitus näkyy esimerkiksi täydennyskoulutuksessa. Hinnan muodostumisen avaaminen on tärkeää myös oppilaiden kotikuntien näkökulmasta; on haastavaa suunnitella tukitoimia, jos hinta ei ole ennustettavissa. Samalla on kehitetty konsultointityötä, palveluita, seurantaa ja palautejärjestelmää. Kukkulan koulun on käynnistänyt yhteistyötä myös Valteri-Onervan kanssa. Tästä on hyvä jatkaa pohdintaa siitä, miten ohjaus- ja koulutuspalveluita voisi hinnoitella ja markkinoida.

Pienissä ryhmissä pohdittiin näiden alustusten antia ja niiden herättämiä ajatuksia. Mika kokoaa pohdinnat jakoon kaikille. Sairaalaopetuksen tasapuolinen saavutettavuus ja kustannusten jakautuminen keskustelutti edelleen. Huomasimme jälleen, että on todella tärkeää kokoontua yhteen, jakaa käytänteitä, kokemuksia ja ajatuksia, koska samat teemat nousevat esille ympäri Suomea. Oman osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen vahvistuu myös näiden kokoontumisten myötä. Sairaalaopetusverkosto on yhtenäinen ja aktiivinen, tavoitteena on pitää se sellaisena!

Mika ja jatkoehdotukset

Mika ja jatkoehdotukset

Ehdotuksina tämän mahdollistamiselle Mika esitteli viisi ideaa; aktivoidaan alueverkostot, pidetään silmämme auki hankerahoitusten suhteen, kootaan pieni toimikunta suunnittelemaan asioita, kierrätetään vastuita ja aktivoidaan SAIKO-blogi. SAIKO-blogilla on mahdollista brändätä sairaalaopetusta kuukausittaisilla vaihtelevilla teksteillä. Vuosikartoitusta pidetään tärkeänä, jotta dataa sairaalaopetuksesta saadaan edelleen kerättyä, vuoden 2017 osalta tilastoinnit tehdään 30.11.2017. Pidetään kiinni siitä, että toimiva verkosto jatkaa toimintaansa ja siitä, että aktiivisia sairaalaopetustoimijoita on useampia. Oulu lupasi, että seuraava sairaalaopetusverkoston kokoontuminen voidaan järjestää siellä ennen sairaalaopetuspäiviä torstaina.

Hanna Kemppainen
Pitkäniemen sairaalaopetus, Nokia

 

 

0 Kommenttia

Jätä kommentti