Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä ja jaostot kokoontuivat

Vaatu180316
Vaativan erityisen tuen työryhmä ja jaostot kokoontuivat yhteiseen kokous- ja neuvottelutapaamiseen opetus- ja kulttuuriministeriöön perjantaina 18.3.2016.

Tämänkertainen ohjelma käsitteli koulukuntoisuutta, opettajien kykyä vastata erityisoppilaiden ja heidän huoltajiensa tarpeisiin sekä opiskeluhuollon tiedonluovutuskäytäntöjä ja perusopetuksen rahoituksen perusteita.

Sairaalaopetuspäiviltä meille tuttu apulaisylilääkäri Petra Laine (HUS) muistutti esityksessään koulukuntoisuuden määrittelyn problemaattisuudesta. Oma haasteellinen maailmansa ovat neuropsykiatrisesti oireilevat koululaiset. Lapsi tai nuori ei varmuudella ole koulukuntoinen ainakaan akuuteissa kriisitilanteissa (tunne- ja käyttäytymisen säätelykeinojen romahdus – esim. aggressiivisuus itseä tai muita kohtaan), muista hyvin vahvoista psyykkisistä syistä johtuvissa toimintakyvyttömyystiltanteissa (esim. vahva ahdistuneisuus, psykoottisuus) tai somaattisesta sairaudesta johtuvista syistä. Sairaalaopetusjaoston tehtäväksi tuli osaltaan muodostaa koulukuntoisuuden määrittelymallia.

Ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola (Terveyden ja hyvinvoinvoinnin laitos) avasi esityksessään huolella opiskeluhuollon tiedonluovutusoikeuksia. Yhteenvetona hän korosti sitä, että salassapitosäädökset on tunnettava, jotta osaa antaa oikein tietoa. Tietämättömyys johtaa usein siihen, että tietoa ei anneta vaikka olisi oikeus. Huonoa hallintoa on myös tilanne, että kysytään lupaa siirtää sellaista tietoa, joka siirretään joka tapauksessa. Pahimmillaan tilanne johtaa keskusteluun, joka voi edetä vaikka näin: ”Saanko siirtää tämän tiedon?” ”Et!” ”Siirrän kuitenkin, koska minulla on velvollisuus siirtää se.” Huomionarvoinen näkökulma oli myös, ettei oikeus siirtää tietoa anna moraalista oikeutta toimia selän takana. Viranomaisten pyytämät rekisteritiedustelut ohjeistettiin tekemään aina kirjallisina. Pyynnössä olisi hyvä ilmetä se, mitä tietoa tarvitaan, mihin sitä tarvitaan ja millä perusteella tieto tarvitaan.

Luennolla käsiteltiin myös oppilas- ja opiskeluhuoltolain (OHL) eri kohtia tiedonluovutuksen näkökulmasta, alla sisällöllisiä esimerkkejä tästä:

OHL 16 §: Arvioitaessa opiskelijan tarvitsevan kuraattori- tai psykologipalveluja on ohjattava näiden piiriin ja on annettava tiedossa olevat tuen tarpeen arviointiin tarvittavat tiedot.

OHL 23 §: Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle oh:n järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot. Tämä lakikohta antaa rajatun mahdollisuuden keskustella siitä, olisiko jollekulle opiskelijalle tarvetta tarjota opiskeluhuollon tukea ja sopia kuka hoitaa asiaa eteenpäin. Huomioitavaa on kuitenkin, ettei tämä anna mahdollisuutta käsitellä yksittäisen opiskelijan oh-asiaa yleisessä määrämuotoisessa monialaisessa ryhmässä (ts. vanhanmuotoisessa oppilashuoltoryhmässä).

OHL 20 § ja 23 §: Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus ilmaista toisilleen oh:n järjestämiseksi välttämättömiä tietoja sekä luovuttaa oh:n järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuville välttämättömiä tietoja. Se voi myös konsultoida tarpeellisiksi katsomiaan ulkopuolisia asiantuntijoita ja antaa tähän tarvittavat tiedot julkisuuslain mukaisesti (ei voi konsultoida sellaista asiantuntijaa, jonka osallistuminen ryhmään on evätty).

Iltapäivän viimeisessä esityksessä johtaja Raakel Tiihonen (Opetushallitus) esitteli valtakunnallisia rahoitusperusteita lastensuojelulain perusteella sijoitetuista oppilaista, sairaalaopetuksesta sekä erityishuollon yhteydessä olevien koulujen tiimoilta.