NEUVOTTELUPÄIVÄN 19.1.16 ANTIA

Huusko ja Saatsi tammikuun 16 neuvottelupäivässä

Huusko ja Saatsi tammikuun 16 neuvottelupäivässä

Opetus- ja kulttuuriministeriöön kokoontui tiistaina 19.1.2016 sairaalaopetuksen rehtori- ja vastuuopettajien neuvottelupäiville liki 30 sairaalaopetuksen kehittämisestä ja verkostomme yhtenäisyyden säilyttämisestä huolta kantavaa toimijaa. Tilaisuuden ohjelmasta vastasi vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän sairaalaopetusjaosto. Päivä oli osallistujille omakustanteinen. Toivottavasti valtakunnallisilla kehittämishankerahoituksilla (esim. OSAAVA) pystyttäisiin jatkossa tukemaan kouluja tämän kaltaisiin tilaisuuksiin osallistumisessa. Nykytilanne huomioiden olemme tyytyväisiä osallistujamäärään, vaikkakin olisi ollut ensiarvoisen tärkeää saada kaikista yksiköistä edustus yhteisiin pohdintoihimme ja linjauksiimme. Väriä saapumis- ja poistumisjärjestelyihin toi koko maassa napakkana pysynyt pakkanen. Erään suunnan juna oli hyytynyt jo lähtökaupungin toiselle asemalle, vaan onneksi sieltäkin pääsi bussilla lähes ajallaan paikalle. Lappeenranta ilmoitettiin aamu-uutisissa maan kylmimmäksi kolkaksi tuona päivänä (-35 c). Paluulennoilla oli viiveitä, jopa koko lennon perumisiakin, vaan kyllä kaikki melkein saman vuorokauden sisällä koteihinsa pääsivät.

Opetusneuvos Jussi Pihkala avasi päivän kertomalla kuulumisia ministeriön näkökulmasta. Keskeisimpänä tavoitteena on nyt osaamiskeskustoimintojen korostaminen ja laajentaminen; on huomioitava ja katettava laajemmin kaikkien lasten tarpeet. Huomiota tulee niin ikään kiinnittää jo oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten oppivelvollisuuden suorittamismahdollisuuksiin (tapauksiin, joissa ei löydy maksajaa opinnoille). Kärkihankkeiden linjaukset ovat vielä työn alla, joten niistä hän ei enempiä puhunut. Joustavan perusopetuksen järjestämiseen tullaan kiinnittämään huomiota kentällä ilmenneiden suurtenkin käytännön järjestelyiden eroavaisuuksien vuoksi. JOPO-opetuksessa on ollut n. 1800 nuorta / vuosi. Pihkala kehotti kaikkia seuraamaan OKM:n sivuja tammi-helmikuun taitteessa, jolloin julkaistaan tiedot tulevista rahoitushauista.

Mika Saatsi (Tuusula) piti päivän ohjakset käsissään asialliseen tyyliinsä. Tämän ajan haasteemme on miten pidämme yhteyttä toisiimme ja pysymme verkostoituneina, kun rahoitusta ei tosiaan enää tällaisiin kokoontumisiin ole näkyvissäkään. Yhteisten tapaamisten merkitystä puoltavat myös tuoreimmat tilastot, jotka kertovat edelleen murroksesta, jossa sairaalaopetuksessa yhä vaan eletään.

Jyrki Huusko (Joensuu) johdatti puheenvuorossaan kuulijat hyvin yksityiskohtaisesti sairaalaopetuksen opetussuunnitelmanäkökohtiin. Hän nosti suuresta ops-vyyhdistä niitä juuri ja erityisesti sairaalaopetukseen vaikuttavia osioita, joista jokaisessa yksikössä tulee olla tieto ja ymmärrys, jotta voi tehdä vastuullisia valintoja opetussuunnitelman ja lain hengessä. Olipa opetussuunnitelma sitten koulu-, kunta-, seutu- tai maakuntakohtainen, KAIKKI diojen asiat ovat sairaalaopetusyksikön mietittävänä ja vaativat avaamisen. Jyrkin diat ovat kaikkien saatavilla – ellet ole niitä vielä saanut, laita sähköpostia joko Jyrkille tai oman alueesi kehittämisryhmän edustajalle.

OAJ:n Päivi Lyhykäinen alusti keskusteluun opettajan muuttuneesta ja yhä muuttuvasta työnkuvasta vuosityöajan viitekehyksestä. Tavoitteena olisi tehdä kaikki opettajan työ läpinäkyväksi ja siten palkanmaksun perusteeksi, toisin sanoen siirtyä oppituntien laskemisesta työtuntien laskemiseen. Aihe kilvoitti aktiivista keskustelua puolesta ja ellei ihan vastaan, ainakin sen haasteista. Asia ei ole kovin yksinkertainen. Tärkeimmäksi viestiksi OAJ:n suuntaan kiteytyi opettajuuden erityisyyden huomioiminen vielä meidän toimintakentällämme. Piskuisen sairaalaopetuksen erityisyyttä luvattiin viedä viestinä eteenpäin ratkaisuja tehdessä.

Iltapäiväkahvin jälkeen Mika esitteli uusimman tilastoinnin, jossa avo-opetus ensimmäistä kertaa ylitti osasto-opetuksen osuuden! Merkille pantavaa oli myös henkilöstön hienoinen väheneminen, kun taas yksittäisen tilastointipäivän (30.11.) oppilasmäärä oli aiemmista vuosista kasvanut. Avo-oppilaiden suuri määrä korostui erityisesti yläkouluikäisillä. Lopuksi oli varattu aikaa vapaammalle keskustelulle pienissä ryhmissä. Keskustelujen sisällöt kerättiin evästykseksi Vaatun sairaalaopetusjaostolle. Lopuksi todettiin neuvottelupäiville olevan selkeä tilaus ja tavoitteenamme on jatkaa tapaamisia vähintään kerran lukukaudessa.

Valoa ja iloa piteneviin päiviin ympäri maan!
Tanja Äärelä, Rovaniemi

Related Posts